Esitys Ruissalon telakka-alueen tulevasta käytöstä

Ruissalon saaren muututtua Turun kaupungin huvilasaareksi on saarella maistraatin päätöksellä 1847 kielletty teollisuuden tai muuun porvarillisen elinkeinon harjoittaminen. Kuitenkin insinööri Alexander O. Crichton onnistui saamaan maistraatilta luvan perustaa Heskarille veneveistämön vuonna 1889.

Nyttemmin on tarjoutunut eräs uusi mahdollisuus sataman telakka-asian järjestämiseen. Turun veneveistämön teknillisen johtajan kuoltua on mahdollista, että yhtiö lopettaa toimintansa asteettain puolentoista vuoden kuluessa ja näin ollen yhtiön omistamat rakennukset ja laitteet voivat siirtyä kaupungin haltuun vuoden 1964 laivauskauden lopussa.

KH: KV päättänee, että Turun Veneveistämö Oy:ltä ostetaan sen Ruissalon telakka alueella omistamat rakennukset, telakat ja muut kiinteät laitteen vuokraoikeuksineen 19.000.000 mkn kauppahinnasta. Kh oikeutettaneen sopimaan muista luovutusehdoista. Kauppahinta 19.000.000 mk päätettäneen merkitä ensi vuoden talousarvioon huomioon ottaen , että määräraha saatetaan käyttää jo kuluvana vuonna. (Turun kaupunginvaltuusto 1.2.1954 )

168-2013 (641, 642) Eräiden Ruissalon telakan rakennusten myyminen ja noin 19583 m2:n suuruisen maa- ja vesialueen (853-503-1-3) vuokraaminen Joakim Håkansille, os. Hevoskarintie 23

Tiivistelmä: Myydään Ruissalon telakalta neljä rakennusta sekä vuokrattavalla alueella sijaitsevat entinen väestönsuoja, rakennelmat, rakenteet ja laitteet 350.000 euron kauppahinnalla ja vuokrataan noin 19583 m2:n suuruinen maa- ja vesialue 19.600 euron perusvuosivuokralla Joakim Håkansille. (Turun kaupunki Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta 19.6.2013)

KAAVOITUSTILANNE

Alue sijaitsee maankäyttö- ja rakennuslain 72.1 §:n mukaisella meren rantaalueeseen kuuluvalla rantavyöhykkeellä. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Alueen käytön suunnittelua ohjaa Ruissalon osayleiskaava 2010 (voimaan 16.10.1999), jossa alue on merkitty julkisten palvelu ja hallintorakennusten alueeksi, jolla veneveistämön toimintaan liittyvä kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää.

KULTTUURIARVO

Turun veneveistämö perustettiin 1889 ja se oli toiminnassa vuoteen 1954 asti. Tämän jälkeen alueella toimi Turun kaupungin telakka. Alueen ominaisluonteeseen kuulu vat veneveistämö ja telakointitoimintaan liittyvät rakennukset. Alueen vanhimmat rakennukset ovat konttorirakennus ja veistämörakennus, jotka on rakennettu 1800-luvun lopulla. Konttorirakennus on huvilamainen ja sen julkisivuissa on koristeellisia yksityiskohtia. Rakennuksen alla on holvattu, luonnonkivinen kellari, joka on nykyistä rakennusta vanhempi, ainakin 1700-luvulta.

Konttorirakennuksen lähistöllä on n. 1900-luvun alussa rakennettu puurakenteinen, kaksikerroksinen pulpettikattoinen varastorakennus. Veistämörakennus muodostuu kolmesta osasta, joista vanhin on rakennettu 1893 (arkkitehti August Helenius). Rakennusta on laajennettu 1934 (arkkitehtitoimisto Gunnar Wahlroos) ja viimeisin laajennusosa, edellisiä matalampi, on vuodelta 1937 (konstruktööri/insinööri Axel. D. Fritzen). Rakennus muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden, jonka julkisivut ovat valkoiseksi maalattua lautaa.

Telakka-alueen vanhimpaan rakennuskantaan kuuluu myös konepaja-rakennus, jonka vanhin osa on 1890-luvulta. Rakennusta on korotettu toisella kerroksella v. 1916, mutta myös muita laajennuksia siihen on tehty.

Ranta-alueella on kaksi isoa rankorakenteista, satulakattoista venesuojaa sekä mastosuuli, joiden rakentamisaika ei ole tiedossa. Ne saattavat olla jo veneveistämön toiminnan aikana rakennettuja.

Alueen muut rakennukset on rakennettu vasta sen jälkeen kun telakkatoiminta alueella loppui vuonna 1954. Näitä ovat kaksi varastorakennusta (1966 ja 1972) ja kahmarisuoja (1978) sekä nykyisin luontokeskuksen käytössä oleva, vuonna 1955 rakennettu telakka-alueen henkilöstörakennus.

Telakka-alueen rakennuskanta muodostaa rakennustyyliltään yhtenäisen kokonaisuuden, jossa rakennukset kertovat alueen teollisuushistoriasta. Luonteenomaista veneveistämön ja telakkatoiminnan aikana on ollut rakennuskannan jatkuva muuttuminen. Rakennuksia on laajennettu tai joitakin osia tai rakennuksia on tarpeettomina purettu ja tarpeen mukaan on myös rakennettu uusia. Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaimpia ovat alueen vanhimmat rakennukset ja ne tuleekin alueen suunnitelmissa säilyttää.

Pajarakennus on jo 1890-luvun Gullin kartoissa, joissa se on vain pieni neliön muotoinen tiilinen rakennus.Pajassa toimii taidetakomo, seppä Jani Kahiluoto.

EHDOTETUT KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

telakkaAlueelle on ideoitu paljon erilaisia käyttömahdollisuuksia, jotka palvelisivat eri kohderyhmiä.

  • Veneiden talvitelakointi
  • Forum Marinumin venekokoelmat
  • Suomenpurjelaivasäätiön tukikohta
  • Vierasvenesatama
  • Tapahtumantuottajat
  • Ruissalon ulkoilijat,
    pysäköinti ja sosiaalitilat
  • Luontokoulu
  • Näyttelyt
  • Ruissalon opastuskeskus / kioski
  • Kuvaus- ja elokuvapuitteet
  • Tapahtumat

VAIHTOEHTOJA TULEVAISUUDESTA

1. Tilanne säilyy nykyisellään Turun kaupungin kiinteistöliikelaitos vuokraa tilat niitä tarvitseville, kaupungin omille toimijoille (mukaan lukien Forum Marinum) ja ulkopuolisille, esimerkikiksi telakointiyrittäjälle, veneen veistäjälle tai veneenrakennuskoulua ylläpitävälle yhteisölle.

2. Alueen ”kylmät ” venesuulit ja mastovarasto siirtyvät Forum Marinum -säätiön omistukseen ja muu osa jää Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitokselle.

3. Muodostetaan keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö missä A-osakkeita, jotka oikeuttavan rakennuksen tai sen osan omistukseen ja B-osakkeita jotka oikeuttavat veneen talvisäilytyspaikkaan.

Pekka Paasio
projektipäällikkö
Forum Marinum -säätiö

Lue lisää: forummarinum.fi/ruissalontelakka

Etsi

Website Security Test