Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011:n ja kansallisen kaupunkipuiston perustaminen (Yj)

Tiivistelmä:

Kaupunginvaltuustolle esitetään, että Turun kulttuuripääkaupunkipuiston perustamiseksi puistoa koskeva aluerajaus ja sitä koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään, ja että alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä ympäristöministeriöltä.

Kv § 59
Liite 1 Asian esittely ja päätösehdotus
Liite 2 Hoito- ja käyttösuunnitelma, 30.11.2010

Päätös Kaupunginvaltuusto päätti,että Turun kulttuuripääkaupunkipuiston perustamiseksi puistoa koskeva aluerajaus ja sitä koskeva hoito- ja käyttösuunnitelma hyväksytään ja että alueelle haetaan kansallisen kaupunkipuiston perustamispäätöstä ympäristöministeriöltä.

Seminaarin teemana Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011

Tämänvuotinen, viides Ruissalo-seminaari kokoontui aurinkoisissa tunnelmissa. Toukokuun 10. päivän aurinko hehkutti puiden uutta vehreyttä ja valkovuokkomattojen peittämiä rinteitä. Aurinkoa säteili myös seminaarin puheenvuoroissa. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve iloitsi 1990- luvulta asti vireillä olleen Turun kansallisen kaupunkipuisto -hankkeen uudesta vaiheesta. Kaupunginvaltuusto perusti maaliskuussa Turun kulttuuripääkaupunkipuiston, jonka ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander vahvisti nyt täyttävän myös kansallisen kaupunkipuiston perustamisehdot. Oma, erityinen ilon aiheensa oli, että Ruissalo-seminaari voitiin järjestää historiallisessa Marjaniemessä, vaikka sen monivuotinen entisöintityö onkin vielä jonkin verran kesken. ”Teitä on täällä paikalla noin 30, korjattu lattiapalkisto on nyt sitten koeponnistettu”, nauroi työtä johtava Pekka Spinkkilä Turun Aikuiskoulutuskeskuksesta.

Ruissalon henki

kaupunkipuisto– Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011 perustettiin edistämään arvokkaitten ympäristöjen hoitoa ja säilyttämistä. Kaupungin päätökset eivät tietenkään yksinään riitä pitämään alueita kunnossa ja elinvoimaisina, ellei ole niitä ihmisiä, jotka sen tekevät, totesi kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve seminaarin alkupuheenvuorossaan. – Siihen tarvitaan asukkaita ja aktiiveja, jotka omilla toimillaan muodostavat alueen hengen, niin kuin te Ruissalo-yhdistyksessä muodostatte tämän Ruissalon hengen. Siitä muidenkin alueiden turkulaisten olisi syytä ottaa mallia. Te voitte toimia esimerkkinä, kiitos siitä teille.

Päiväkävely kulttuurimaisemassa

Kulttuuripääkaupunkipuiston perustaminen toteuttaa osaltaan Turun Kulttuuripääkaupunkivuoden ”kulttuuri tekee hyvää” -teemaa. Kulttuurin hyvää tekevistä vaikutuksista on paljon puhuttu ja niitä on myös tutkittu ja ne on tunnustettu. Selvittääkseen näitä vaikutuksia tarkemminkin Turku hankki yliopistolle hyvinvointiprofessuurin. Virkaan valittiin professori Marja-Liisa Honkasalo, tehtävänään tutkia poikkitieteellisesti ja nimenomaan tieteen näkökulmasta kulttuurin laaja-alaisia hyvinvointivaikutuksia.

– Turussa kulttuuri halutaan ymmärtää mahdollisimman laaja-alaisesti. On hyvin paljon erilaisia arjen asioita, jotka tekevät hyvää. Esimerkiksi päiväkävely kulttuurimaisemassa täällä Ruissalossa tekee varmasti jokaiselle hyvää, Minna Arve sanoo.

Ei missään muualla Suomessa

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arve on itse ahkera Ruissalon-kävijä. – Ruissalo on minulle tositärkeä paikka, hän sanoo. – Käyn täällä paljon viikonloppuisin. Tänne on helppo tulla yksin lenkille viettämään taukoa kaikesta, tai tulla perheen kanssa retkelle. Saaren historia, ainutkertainen luonto ja pitsihuvilat tarinoineen tekevät Ruissalosta paikan, jonka veroista ei ole missään muualla Suomessa.

– Aluksi tarkoitus oli saada Ruissalo kansalliseksi kaupunkipuistoksi, sen luonnon ja kulttuurin säilyttäminen, Minna Arve kertoo. – Se ei ihan riittänyt valtakunnalliseen hankkeeseen, johon halutaan enemmän kaupunkielämän ja – maisemien yhdistämistä. Sitten asiaa lähdettiin miettimään tältä uudelta pohjalta, ja siksi tämä valmistelu on venynyt näinkin pitkäksi.

Kohti kansallista kaupunkipuistoa

Maaliskuussa perustettu Turun kulttuuripääkaupunkipuisto 2011 on ”kaupunkimaiseen virkistykseen sopiva arvomaisemien verkosto, joka kattaa kaupunkikulttuurin ja luonnon kannalta Turun oleellisimmat kohteet”. Ruissalon saaren ja Aurajokimiljöön lisäksi siihen kuuluvat keskustan puistot, Kupittaan puisto ja Aurakadun ja Puistokadun seudut. Turun kulttuuripääkaupunkipuistolle rajaama alue täyttää nyt myös kansallisen kaupunkipuiston perustamisehdot. Turun vanhojen puistojen arkkitehtuuri ja luonnon monimuotoisuus tuovat kaupunkipuistoon kuuluvaa urbaania vihreyttä, ekologisia käytäviä ja kaupunkiluonnon erityispiirteitä. – Ruissalon kaltainen ainutlaatuinen helmi täydentää kaupunkipuiston kulttuurimaisemaa vähän erilaisesta näkökulmasta, Minna Arve muistuttaa.

Täällä työn ja tiedon puistot

Kansallinen kaupunkipuisto perustuu Turun historialliseen asemaan Suomen vanhimpana kaupunkina, Itämeren satamakaupunkina, hallinnon, kirkon, tieteen, kaupan ja teollisuuden keskuksena. Minna Arve puhuu kaupunkipuiston kolmipolvisesta teemasta: kruunu, kirkko ja kulttuuri, Turun linna, Turun tuomiokirkko, Turun akatemia. Oikeastaan se on kirjattu myös jo Varsinaisnaissuomalaisten lauluun: Täällä Suomen synnyinmuistot, täällä työn ja tiedon puistot.

Marjukka Laitinen

Seminaarissa opittua:

Kansallinen kaupunkipuisto ei ole kansallispuisto

”Kansallista kaupunkipuistoa ei pidä sekoittaa kansallispuistoon millään tavoin”, painotti ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander seminaariesitelmässään ja selvitti sanomaansa hieman arvoituksellisesti: ”kansallispuisto voi olla osa kansallista kaupunkipuistoa, mutta kansallinen kaupunkipuisto ei koskaan mahdu kansallispuistoon”.

Kansallinen kaupunkipuisto, Maankäyttö ja rakennuslaki 68 §:

Kaupunkimaiseen ympäristöön kuuluvan alueen kulttuuri- tai luonnonmaiseman kauneuden, luonnon monimuotoisuuden, historiallisten ominaispiirteiden tai siihen liittyvien kaupunkikuvallisten, sosiaalisten, virkistyksellisten tai muiden erityistenarvojen säilyttämiseksi ja hoitamiseksi voidaan perustaa kansallinen kaupunkipuisto.

Etsi

Website Security Test